Puurot ja vellit menevät helposti sekaisin, ja nyt puhutaan nimenomaan puurosta. Tuhtius on yksi puuron tärkeimmistä – ja kinkkisimmistä ominaisuuksista. Lapsuudesta muistamme puuroja, jotka olivat varmasti terveellisiä, mutta joita ei meinannut saada lusikasta irti, ja jos sai, niin kitalaessa viimeistään loppui puuron matka. Tällaisen puuron vastakohta on litku, niin rakenteen kuin makunsa puolesta. Muru Babyn puuroissa lähdimme liikkeelle juuri tuhtiudesta; tarpeeksi viljaa, jotta lopputulos on aito, ehta puuro, sekä tuhdisti makua hedelmistä sekä marjoista. Lopputulos: tuhti ja maukas, muttei sokerinen. Eikö?